Tammikuinen Kähöjoki

 

Valaistunut puuvene

 Vähän liian hämärää lähteä yösoudulle.

jälleen hienoa taivaalla

 

HRD editoitu 2

 

Yksi kesäyö

 Puukkoistenlahti, Varsanhännän edusta. Näkymä pohjoiseen.

Etelätaivas keskipäivän aikaan.

 Marraskuussa päivät ovat aika lyhykäisiä.

Hassinkoskikin kuivuu

 

Pälämän alhaalla oleva vedenpinta näkyy hyvin Hassinkoskella.

Joella

 

Jokilahteen laskevalla joella, Pälämän suurin veden tulo väylä.

Puukkoisten kivisilta

Puukkoistenkoski. Pälämän suurin vedensyöttäjä. Vesi tulee 55 metriä syvästä Isojärvestä, Koekeskisen, Kotakosken, Kotajärven, Ison Savijärven, Alhaisen Savijärven, Kelkäleen ja Jokelanjärven kautta tuohon koskeen. 

Vettä Pälämään tulee myös Alasimesta Virtalanojaa pitkin. Pälämä laskee Kähöjoen,  Hassinkosken, Riihijärven, Kaijanjärven, Pirttijärven, Kapalojärven ja Lehmijärven kautta Päijänteeseen. Josta se siirtyy joko Päijännetunnelia pitkin Helsinkiläisten vesihanoihin tai sitten Suomenlahteen Kymijokea pitkin. 

 

Näkymä etelään.

 

Pälämää taas veneessä

Ensin vene tervataan ja mielummin huhtikuussa, kun on vielä yöpakkasia. Sitten odotetaan kuukausi että terva kuivuu ja imeytyy. Sitten on vesillelaskun aika ja lyhyt matka tervauspaikalta on soudettava laiturille aika nopeasti, sillä vene vuotaa aika lailla tuolloin.

Puuvene pitää upottaa vähäksi aikaa matalaan veteen, jotta talven jälkeen kuivunut puu turpoaisi jälleen tiiviiksi. Ettei vuoda. Pälämäkin pääsee siis veneeseen vuorostaan. 

 

Saaritauolla

 Välillä on hyvä käydä lokkisaaressa jalottelemassa. Lokkisaareksi sitä saarta ollaan kutsuttu Riihilahden edessä.

Vene tervattu jälleen

 Se on puuvene, sen historia ulottuu 1960 - 1970 lukujen vaihteeseen. Pälämän vanhimpia veneitä ja se on mun nykyään. Mä hoidan sitä ja tervaan sen keväisin seuraavan kesän soutelukautta ajatellen.

Jos vene ei tule järven luo, niin..

 Pälämällä on vissiin ikävä venettä, kun käy noin lähellä katsomassa sitä. Kevättulva 2012