HRD editoitu 1

 

Ennen yllätysukkosta

 Tavallisesti mä katson ukkostutkat ja sadealueet ennen lähtöäni järvelle. En lähde jos ukkosen todennäköisyys on suuri. No olihan se komea auringonlasku ja oltuani puolimatkassa kohden kotisatamaa - ukkonen sitten jyrähti. Kyllä se puuvenekin kulkee nopeasti tarvittaessa.

Auringonlaskua katellessa

 

Puoliväli järveä

 Puolivälissä Pälämää. Matkaa tuosta järven eteläpäähän olisi vähän enemmän kun pohjoispäähän. Kuvattu Haljalanniemen edustalla.

Kesäpäiväntasauksen aikaan

 

Tuulen temppuja kesäpäiväntasauksen aikaan

 Toisinaan, kun tuulee juuri niin paljon, että järvi alkaa lainehtimaan, niin saattaa ilmestyä tuollainen tyyni alue veden pintaan.

Kähöjoella.

 

Tätä kauemmaks en veneelläni viihti Kähöjokea mennä eteenpäin. Kuvan oton ajaksi piti heittää ankkuri alas.

Tuona päivänä sattui tulemaan hyvin raju myrsky. Pälämä pinta nousi sateesta 7 cm

Vuori vai pilvi?

 

Ruskotuskatto.

 Kuva ei välitä tunnelmaa. hetken koko järvi oli ihan punainen. Kuten olisi jossain mehussa soudellut.

Kesäpäivä laineilla

 

pilviverho

 Pilviverho? No jotain tekstiäkin näihin pitää keksiä blogin arkistoa ajatellen.

Hyttysiä on keskellä järveäkin

 

Hyttysmaila on hyvä olla illalla suodellessa veneessä mukana. Kyllä niitä löytyy keskeltä järveäkin ja jos suotaa rannemmaksi niin sieltä tulee parvi mukaan.

Luonnon kauneutta

 

Järvi kuin peili

 

Auringon lasku kesällä 2020

 

Maailmalla korona. Mulla erämaajärven rauha. Pälämän rannat ovat enmmäkseen metsää.

2. kesäkuuta 2020 klo 22:39

 

Vastarannalla: Pirkanmaa

 

Kähöjoki. Maakuntaraja menee tuosta. Kuvattu Keski-Suomen puolelta (Jämsä) ja joen toisella puolella on Pirkanmaa (Kuhmoinen) Rajatilan kokemuksia täällä saa siis usein. 

 Kuvassa joen ruskea väri selittyy sen mataluudella ja auringon asennolla. Pohja paistaa läpi. 

Kähöjoki tulvii

 

Kevättulva 2020

Tammikuinen Kähöjoki

 

Valaistunut puuvene

 Vähän liian hämärää lähteä yösoudulle.

jälleen hienoa taivaalla

 

HRD editoitu 2

 

Yksi kesäyö

 Puukkoistenlahti, Varsanhännän edusta. Näkymä pohjoiseen.

Etelätaivas keskipäivän aikaan.

 Marraskuussa päivät ovat aika lyhykäisiä.

Hassinkoskikin kuivuu

 

Pälämän alhaalla oleva vedenpinta näkyy hyvin Hassinkoskella.

Joella

 

Jokilahteen laskevalla joella, Pälämän suurin veden tulo väylä.

Puukkoisten kivisilta

Puukkoistenkoski. Pälämän suurin vedensyöttäjä. Vesi tulee 55 metriä syvästä Isojärvestä, Koekeskisen, Kotakosken, Kotajärven, Ison Savijärven, Alhaisen Savijärven, Kelkäleen ja Jokelanjärven kautta tuohon koskeen. 

Vettä Pälämään tulee myös Alasimesta Virtalanojaa pitkin. Pälämä laskee Kähöjoen,  Hassinkosken, Riihijärven, Kaijanjärven, Pirttijärven, Kapalojärven ja Lehmijärven kautta Päijänteeseen. Josta se siirtyy joko Päijännetunnelia pitkin Helsinkiläisten vesihanoihin tai sitten Suomenlahteen Kymijokea pitkin. 

 

Näkymä etelään.

 

Pälämää taas veneessä

Ensin vene tervataan ja mielummin huhtikuussa, kun on vielä yöpakkasia. Sitten odotetaan kuukausi että terva kuivuu ja imeytyy. Sitten on vesillelaskun aika ja lyhyt matka tervauspaikalta on soudettava laiturille aika nopeasti, sillä vene vuotaa aika lailla tuolloin.

Puuvene pitää upottaa vähäksi aikaa matalaan veteen, jotta talven jälkeen kuivunut puu turpoaisi jälleen tiiviiksi. Ettei vuoda. Pälämäkin pääsee siis veneeseen vuorostaan. 

 

Saaritauolla

 Välillä on hyvä käydä lokkisaaressa jalottelemassa. Lokkisaareksi sitä saarta ollaan kutsuttu Riihilahden edessä.